Voiko luonnolta lainata?

Joka vuosi elo-syyskuussa huomaamme, että olemme käyttäneet luonnonvaroja kyseisen vuoden osalta jo niin paljon, että loppuvuosi elellään luonnolta lainaten.

Herääminen politiikkaan

Minussa on herännyt yhä enemmän tarve vaikuttaa asioihin. En tiedä miten pitkälle tie politiikan syövereihin minut vie, mutta jokin siinä kutkuttaa. Olen niin monta vuotta elämästäni kiukutellut kotona maailman pahuudesta ja ihmiset tyhmyydestä, että tuntuu siltä että pitää itse alkaa tekemään enemmän. En vielä tiedä onko politiikka se minun tapani vaikuttaa, siihen kun liittyy aika…

Ydinvoima ja periaatteet

Minua on aina häirinnyt se, että ihmisillä on niin vähän periaatteita. Tarkoitan nyt periaatteilla asioita joihin uskotaan vakaasti ja joista ei luovuta. Itse uskon esimerkiksi aika vahvasti oikeaan ja väärään ja pyrin yleensä toimimaan oikein, ainakin omasta mielestäni oikein. Uskon myös ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloon ja siihen ettei meidän pitäisi riistää luontoa. Uskon, ettei loputonta…

Tänään onni on…

Onni on kuminauhavyötäröiset stretch-farkut. Onni on tänään Weezer. Ensin tuli vastaan Island in the Sun ja sitten radiossa soitettiin Buddy Holly. Onni on ystävä sisäpiirissä, joka hommasi minulle mahtavan majapaikan Turusta parin viikon päästä. Hui. Nyt jo vähän jännittää, että mihin sitä on nenäänsä pistämässä.

Hiekkamyrsky aavikolla ja muuta hölmöä

Joskus sitä tuntee itsensä hölmöksi. Hölmöksi siksi, että muut ovat vielä hölmömpiä, ei siksi että itse olisi hölmö. Toisinaan sitä tietysti tuntee itsensä hölmöksi vain siitä yksinkertaisesta syystä, että on itse hölmö.

Tarinoita tämän päivän Suomesta

Perheen isä katoaa. Häneen ei saada yhteyttä lainkaan. Lopulta isä löytyy ja sovitaan, että äiti ja isä muuttavat erilleen. Ero on aika todennäköinen, mutta kokeillaan nyt ensin sitä asumuseroa. Isää on alkanut ahdistaa. Sitten isää alkaa ahdistaa vielä enemmän. Sen lisäksi, että hän haluaa erota äidistä, hän ei enää jaksakaan olla isä. Hän eroaa myös…

Kiittämätön äitimyytin uhri

Olin yksin mökillä. Aurinko paistoi matalammalta ja valo oli erilaista. Ilman kaulahuivia ei enää voinut olla. Metsässä pelkäsin kohtaavani hirvikärpäsiä.  Yö oli musta. Selvästi syksy, ajattelin. Oli ihanaa olla yksin. Sai syödä kun oli nälkä, touhuta kun tuntui touhuttavan tai istua hetki ihan hiljaa auringossa ja tuntea vielä sen lämpimät säteet iholla. Mutta sitten tuli…

Tunnustan väriä

Minä olen vihreä. Siis vihreä poliittisesti ja vihreä arvoiltani. Arvoiltani olen kai aina ollut vihreä. Muistan kuinka teinivuosinani, kun harrastin enemmän itsetutkiskelua, filosofointia ja maailmanparantamista (voi niitä aikoja, kun ei elämässä ollut muita murheita ja oli aikaa moiseen), päädyin siihen, että luonnon suojeleminen on se kaikkein tärkein juttu. Tai ei tärkein, se on väärä sana….

Maailmanparantaja

Minä haluaisin parantaa maailman. Mutta. Minä haluaisin kyllä. Ihan todella haluaisin. Ja kyllä minä vähän yritänkin. Minä lajittelen kaiken mahdollisen jätteen, kierrätän omat vanhat tavarani ja hankin paljon asioita käytettynä. En ostaa paljon turhaa (öö…tästä voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta omasta mielestäni en, siitä pitää huolen myös ainainen rahapulani). Käytän julkista liikennettä, pyöräilen tai…

Työn kummallisuus

Työt ovat niin kummallisia nykyään. Nuorena – silloin kun viimeksi oli lama– luulin, että haluan itselleni vakaan työn. Halusin töihin kunnalle tai valtiolle jotta työpaikkani olisi varma. Kävisin töissä. Minulla olisi säännölliset työajat. Työ olisi mukavaa ja palkitsevaa. Minulla olisi kivat työkaverit. Kun illalla tulisin kotiin, työt eivät seuraisi mukanani, ne jäisivät töihin. Minulla olisi…