Olen ehdolla kuntavaaleissa, koska haluan olla päättämässä siitä minkälainen kaupunki Helsinki on. Haluan, että Helsinki on kaupunki johon mahtuu erilaisista taustoista tulevia eri kokoisia, näköisiä ja ikäisiä ihmisiä ja jossa asukkaita kohdellaan yhdenvertaisesti. Haluan, että pidämme heikoimmista huolta ja rakennamme pitävän tukiverkon jonka väleistä kukaan ei pääse putoamaan. Haluan, että Helsinki panostaa joukkoliikenteeseen, kävely- ja pyöräteihin ja ottaa käyttöön ruuhkamaksut. Haluan, että kaikille lapsille taataan laadukas varhaiskasvatus sekä koulu ja päiväkoti jossa ei ole hometta. Erityisesti perheiden varhaiseen tukeen on panostettava riittävästi ja perheiden moninaisuus on huomioitava palveluissa. Haluan, ettemme kadota nuoriamme, vaan autamme, tuemme ja kannustamme heitä kohti toiveikasta tulevaisuutta. Haluan, ettei vanhuksia unohdeta yksin kotiin. Vanhuus ei ole muotti johon kaikki sopivat, vaan kuten kaikissa muissakin elämäntilanteissa, vanhuus on monimuotoista.

Haluan, että Helsinkiä kehitetään kaupunkilaisten ehdoilla, asukkaita kuunnellen ja osallistaen - yhdessä. Me asukkaat tiedämme millaisen kaupungin haluamme ja tunnemme oman naapurustomme parhaiten. Tämä ei tarkoita nimbyilyä vaan sitä, että pääsemme vaikuttamaan meitä koskeviin asioihin. Haluan, että meillä on tiloja joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan. Kohtaaminen lisää ymmärrystä. Haluan, että Helsingistä löytyy puistoja, metsiä ja merenrantaa. Haluan, että Helsinki on hauska kaupunki, jossa byrokratia ei estä kaupunkilaisista kumpuavaa aktiviisuuttaa, vaan tukee ja kannustaa siihen. Haluan, että helsinkiläiset ovat onnellisia.

Haluan valtuustoon tekemään reiluja ja vastuullisia päätöksiä sekä yhdenvertaisuutta ja antirasismia ajavaa politiikkaa!

 

Vaaliteemat

Laadukas varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen merkitys on noussut vaaliteemaksi näissä vaaleissa. Itse olen lastentarhanopettajan lapsi ja kuullut tarinoita päiväkodin arjesta vuosien ajan ja ymmärtänyt kuinka tärkeää työtä niissä tehdään.

Lapsilta ei saa enää säästää. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen siinä, missä se on perheen oikeus saada lapselleen päivähoitoa vanhempien ollessa töissä, opiskellessa tai etsiessä työtä. Joskus se voi myös olla uupuneen vanhemman pelastus.

Laadusta on pidettävä kiinni varhaiskasvatuksessa, koska emme halua päiväkotien muuntuvan lasten säilöksi, vaan toimivan hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen paikkana. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa ja on tärkeää huolehtia siitä, että meillä riittää koulutettuja työntekijöitä. Yksi laadun tae, kun ovat koulutetut ja pätevät työntekijät. Työskentelyolosuhteista on siis pidettävä huoli, jotta ammattitaitoinen henkilökunta pääsee käyttämään osaamistaan.

Helsingissä kannattaa hyödyntää kaupungin tuomat mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa. Kirjastot, museot, teatterit ja lähimetsät tarjoavat mahdollisuuksia, jos ryhmät pysyvät riittävän pieninä, jotta lasten kanssa voi retkeillä. Otetaan kaikki irti Helsingistä ja myös monikulttuurisesta ilmapiiristämme, lasten uteliaisuudesta ja herkkyydestä uuden äärellä

Nuorten mielenterveyspalvelut

Nuoren mieli on herkkä ja vasta rakentumassa. Erityisen tärkeää onkin huolehtia juuri nuorten mielenterveyspalveluiden riittävyydestä ja palveluiden sopivuudesta nuorille. Ei ole järkevää marssittaa nuoria tapaamaan lääkäreitä ja hoitajia aina näiden työpisteille toimistoihin, vaan on rakennettava sellaisia palveluja jotka nuoret kokevat mielekkäiksi. Tarvitaan lisää jalkautuvia mielenterveyspalveluita ja toiminnallisia menetelmiä. Myös vanhemmat tarvitsevat tukea nuoren kärsiessä mielenterveysongelmista. Ennen kaikkea on huolehdittava siitä, että nuorisopsykiatrian jonot eivät kasva pitkiksi, vaan nuoret saavat apua silloin, kun sitä erityisesti tarvitsevat.

Mielenterveystyö on myös otettava isompaan rooliin oppilashuollossa.

Perheiden tukeminen

Lapsuuteen satsaaminen kannattaa, sen ovat monet tutkimukset todistaneet. Sen lisäksi, että se on taloudellisesti kannattavaa, on se inhimillistä ja oikein. Lapsilla ei ole ääntä näissä vaaleissa, joten meidän aikuisten pitää puhua heidän puolestaan. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää selvittää niiden vaikutukset lapsiin lapsivaikutustenarvioinnilla.

Jokainen perhe voi joskus tarvita apua ja sitä apua on silloin oltava tarjolla. Perhettä voi kohdata kriisi tai haastava elämäntilanne. Kun yksi perheenjäsen oireilee, on sillä vaikutukset koko perheeseen. Siksi perheet on huomioitava palveluissa paremmin myös kokonaisuuksina. Erityisen tärkeää on myös perheiden moninaisuuden tunnistaminen palveluissa.

Paljon puhutaan matalan kynnyksen palveluista, mutta itse toivon universaaliutta ja avun tarjoamisen ja pyytämisen kulttuurin muutosta. Pitää lähteä siitä, ettei perheen tarvitse pärjätä yksin, vaan kasvatetaan tämän kaupungin lapset yhdessä.