Päivystämässä Mätäjoki-festivaaleilla

Yhdistys- ja puoluetoiminnan riemuja ovat kaupunginosatapahtumat joihin puolueen on hyvä osallistua. Vihreät saa näkyvyttä ympäri kaupunkia, mutta ennen kaikkea me toimijat pääsemme kohtaamaan ihmisiä. Kohtaamiset eroavat tavallisista ihmisten kohtaamisista, kun edustamme selvästi puoluetta. En normaalisti kulje ympäriinsä toitottamassa kaikille puolueeseen kuulumista, vaikka en sitä myöskään salaile. Kun seison Vihreiden ständillä tai päivystän teltalla, olen julkivihreä ja poliittisen yhdistyksen toimija. Silloin minua lähestyvät ihmiset tällä olettamalla.

Tänään sain käydä melko mielenkiintoisen keskustelun eutanasiasta, muutaman viestin vietäväksi eteenpäin päättäville tahoille ja tulipahan muutama moittimaan meitä Vihreitä aikaansaamattomuudestakin. Huomasin taas miten paljon ihmisten mielipiteisiin vaikuttaa se miltä asiat näyttävät, faktoista huolimatta, ja kuinka vaikea heidän näkemystään on muuttaa. Yleensä en edes yritä, vaan tyydyn siihen että olemme asioista erimielisiä. Tärkeintä minulle näissä tilaisuuksissa on tutustua eri kaupunginosiin ja kuulla mikä ihmisiä mietityttää. Tosin totuuden nimissä on myönnettävä, että suurin osa ihmisistä kävelee ohi ja korkeintaan nappaa tarjoamamme karkin.

Kuvassa Länsi-Helsingin Vihreitä: Riitta Skoglund, Minä, Vesa Virri ja Sonja Alanko. Kuva Riitta Skoglund.